|
Uutta tekniikkaa ja laitteita
Kun puhutaan nykytekniikasta
niin oleellista olisi erottaa puhutaanko yksityisten ihmisten
viihdekäytöstä vai yritysten turvallisuuden ja toiminnan kannalta
tärkeistä asioista. Yksityishenkilöhän käyttää tietokonetta ja älypuhelinta
lähinnä viihdekäyttöön (niin lapset kuin aikuisetkin) ja
yhteydenpitoon kavereidensa kanssa. Sen suurempia miettimättä
esiemerkiksi kännykän tärkein ominaisuus monelle on se, että
minkälaiset puhelimen kuoret on älypuhelimen päälle puettu. Jos
tämä on pääasia niin hyvä paikka on esimerkiksi www.mobiilitarvike.fi
Suomen pimeässä talvessa suosittu tekninen laite on myös
taskulamppu tai nykyään useammin otsalamppu. Markkinoiden parhaaksi
monesti valittu Nitecore
tarjoaa perinteisten halpismallien sijaan laadukasta ja tehokasta
tavaraa pitkällä takuuajalla. Siksipä moni enemmän lamppua
käyttävä onkin valinnut itselleen Nitecore -valaisimen.
Yritysten tarvitsema tekniikka on sen sijaan vähän erilaista.
Perinteisempää tekniikkaa edustavat jo pitkään käytössä olleet
valvontakamerat. Niitähän on jo pitkään ollut kaupoissa ja monet
teollisuusalueet ovat vartioineet alueitaan valvontakameroilla. Viime
aikoina tosin monet yksityishenkilötkin ovat alkaneet panostaa
kameravalvontaan. Se on kuitenkin nykyään hyvin edullista verrattuna
vaikka vuosituhannen vaihteeseen. Valvontakameroita myy ja asentaa
Itä-Suomessa www.joensatsysteemi.fi/valvontakamerat_joensuu.php.
Yrityksissä kaikenlainen tietotekniikka ja it-arkkitehtuuri on osa
suurempaa kokonaisuutta, jota kutsutaan nimellä kokonaisarkkitehtuuri.
Yksi alan palvelujen tarjoaja on Coala, jonka sivuilta voi lukea
tarkemmin coala.fi/palvelut/kokonaisarkkitehtuuri.
Aiheesta käytetään myös termiä yritysarkkitehtuuri, koska sekin
kuvaa hyvin sitä, mistä on kyse.
Kokonaisarkkitehtuurin historia
Yrityssektorin kokonaisarkkitehtuurin historia on peräisin 1980-luvulta. Seuraavina vuosikymmeninä
kokonaisarkkitehtuuri on kehittynyt tieteenalaksi "liiketoiminnan koko organisaation ristiinorganisoinnista"
, joka liittyy läheisesti yrityksen arkkitehtuuriin. Yritysarkkitehtuurin käsitettä on ehdotettu yrityksen malliksi liiketoimintastrategiaksi
ja myös liiketoiminnan suunnittelun edustukseksi . Liiketoimintaarkkitehtuurin käsite on kehittynyt vuosien varrella. Se otettiin käyttöön 1980-luvulla arkkitehtonisesti ja liiketoiminnan suunnittelusta. 2000-luvulla
kokonaisarkkitehtuurin tutkimus ja konseptin kehittäminen kiihtyi. Vuosituhannen lopulla julkaistiin ensimmäiset liikearkkitehtuurin käsikirjat, kehitettiin erillisiä yritysarkkitehtuurikehyksiä, erilliset näkemykset ja liiketoiminnan arkkitehtuurin mallit olivat edelleen rakenteilla, liikearkkitehti ammattina kehittyi ja yhä useammat yritykset lisätty liiketoiminnan arkkitehtuuri heidän esityslistalleen. Vuoteen 2015 mennessä liikearkkitehtuuri on kehittynyt yleiseksi käytännöksi. Yritysten arkkitehtuurikokonaisuutta on kehitetty ja päivitetään useita kertoja vuosittain, ja akateemisen maailman ja ylimmän johdon kiinnostus kasvaa. Liiketoimintaarkkitehtuurin aiheet
Erilaiset näkymät organisaatiosta Yksittäisen yrityksen näkymän kehittämiseksi kehitetään usein erilaisia organisaation näkymiä. Jokainen "näkymä" on tyypillisesti kaavio, joka kuvaa tapaa ymmärtää yritystä korostamalla tiettyjä tietoja siitä. Yrityksen keskeiset näkemykset, joita
kokonaisarkkitehtuuri voi tarjota, liittyvät useisiin yrityksen osa-alueisiin; niitä esittelee Object Management Group (2012)
seuraavasti: Liiketoimintastrategian näkymässä otetaan huomioon taktiikka ja strategiset tavoitteet, jotka johtavat organisaatiota eteenpäin ... Liiketoimintakyvynäkymä kuvaa yrityksen ensisijaiset liiketoiminnot ja organisaatiot, jotka suorittavat nämä toiminnot.
Yleisesti it-arkkitehtuuri on siis osa kokonaisarkkitehtuuria ja
jälkimmäiseen käytetyt työvälineet sopivat myös it-arkkitehtuurin
työkaluiksi. Coala tarjoaa myös näitä palveluja: coala.fi/palvelut/it-arkkitehtuuri.
Tähän taas oleellisesti liittyvät prosessikehittäminen ja
prosessikuvaus. Ensin mainittuubn sisältyy prosessien mallinnus että prosessien parantaminen ja mittaaminen.
Mallinnuksesta saadaan prosessikuvaus joko nykytilasta tai tavoitetilasta.
Nykyinen tilanne helpottaa ymmärtämään sitä, mikä on nykyään
toimintatapa ja miten erilaiset tekemiset toisiinsa liittyvät. Kun
suunnitellaan uusi toimintatapa niin sen tavoitteena on
luonnollisestikin tavoitetila. Aiheesta lisää coala.fi/palvelut/prosessikehittaminen.
|
|
