Heinäseiväsaidan rakentaminen
 
 

Alkoi kiinnostamaan tuollaisten perinteisten rakennelmien teko kotipihaan kun silmään osui yhdessä lehdessä kaikkia tyylikkäitä heinäseipäistä tehtyjä virityksiä. Omakotitalossa on se hyvä puoli, että voi värkkäillä omaan pihaansa melkeinpä mitä vaan, varsinkin jos ei asu tarkkaan säädellyllä kaava-alueella. Siellähän voi olla hyvinkin tarkat määräykset siitä, mitä omaan pihaansa saa tehdä. Sisällä omassa kodissaan kun saa tehdä melkein mitä tahansa sisustukseen liittyvää. Nykyään on hyvin suosittua sisustaa kotia sisustustarroilla. Niitä voi tilata ihan minkälaisia vaan ja vaikkapa omasta kuvasta. Hyvä puoli on myös se, että sisustustarrat eivät nykyään kovin paljoa maksa, ainakaan www.lasten.fi/lastenhuoneen-sisustus-ja-sailytys/sisustustarrat/. Samoin rivitalojen takapihat on monesti aika tarkasti määriteltyjä paikkoja. Ei sinne noin vaan aleta värkkäilemään vaikkapa aitaa heinäseipäistä. Sukulaismiehen rivitalossa tehtiin viime vuonna ovi- ja ikkunaremontti. Kaveri olisi halunnut omaan asuntoonsa ihan erilaiset ikkunat kuin muilla, mutta eihän se tietenkään onnistunut. Ikkunaremontin tekijä sai ylipuhuttua suurimman osan asukkaista kalliimman vaihtoehdon puolelle, joten siinäpä ei sukulaiseni auttanut muuta kuin tyytyä enemmistön päätökseen. Hän kun oli kysellyt tarjouksia ihan mielenkiinnosta useammastakin firmasta ja ehdottanut, että taloyhtiö olisi teettänyt ikkunaremontin www.ikkunakumppanit.fi -firmalla. Olisi ikkunoiden hinta ollut edullisempi ja asennuskin olisi onnistunut laajemmalla toimitussisällöllä. Mutta muut olivat eri mieltä tekijästä, joten eipä siinä mikään auttanut. Ja muutenkin taloyhtiöissä tuo remonttitouhu on joskus aika hankalaa. Ainakin isännöitsijältä kannattaa ihan ensin kysyä mitä pihalle saa tehdä ja mitä ei saa. Hyvä isännöitsijä osaa kyllä kertoa tarkat ohjeet tuollaiseen hommaan. Tietysti kun tuttujen juttuja on kuunnellut niin isännöintiä tarjoaa kyllä välillä hyvinkin monenlaiset tyypit. Seinäjoen suunnalla suosittelivat KMN-Palvelut Oytä, siellä kuulemma isännöinti pelaa, toimii siis Seinäjoella, netistä löytyy www.kmn.fi/. Totuushan on, että hyvä isännöinti säästää asukkaiden rahoja. Muitakin rahansäästö -tapoja toki asumisessa löytyy. Esimerkiksi sähkön ja veden säästäminen ovat sellaisia, joihin kuka vaan voi panostaa helposti omassa arkielämässään. Lisäksi vedensäästöön on tarjolla ihan ammattiapua, esimerkiksi Turun seudulla vedensäästöön liittyen kannattaa vilkaista www.greonia.fi/vedensaasto.html.
Pari vuotta sitten muuttui myös yksi laki, joka vaikuttaa monen kiinteistönomistajan remonttihankkeisiin. Nimittäin asbestilaki. Se määrää, että aina kun remontoidaan vanhempaa rakennusta niin asbestikartoitus on pakollinen toimenpide. Moni remontoija tuota tietysti harmittelee, onhan siinä taas yksi kuluerä lisää. Mutta pitää kuitenkin muistaa, että kyllä tuo on ihan remonttimiesten turvallisuuden takia. Asbesti on erittäin ikävä aine keuhkoissa, joten sen takia sen olemassa olo täytyy selvittää ja sen takia tuo asbestikartoitus tehdään. Eräs tuttuni remontoi vanhaa taloa Tampereella ja asbestin selvittäminen oli yksi ensimmäisiä töitä koko hankkeessa. Tarjoukset hän pyysi parista paikasta: www.asbesti.pro/ ja toinen kysymisen arvoinen yritys oli www.asbestos.fi/asbestikartoitus-tampere/.
Toisaalta en tiedä, miten pitäisi suhtautua tuohon energiansäästöön kesähelteillä. Tuli nimittäin hankittua sälekaihtimet kahteen huoneeseen kun aurinko paahtoi kämpän turhan kuumaksi. Mutta eikös kaikki ilmainen lämpö pitäisi ottaa ilolla vastaan. Nythän minä sitten kaihtimilla estän lämmön tulon asumukseeni. Kyllä olisi talvella tarvetta tuolle lämpöenergialle. Toisaalta onhan sälekaihtimilla muutakin virkaa, tarjoavat näkösuojaa ohikulkijoiden katseilta. Jos kaihtimet Turun seudulla ovat ajankohtainen asia niin kannattaa katsoa www.kotilasi.fi/?Kaihtimet.
Tosin kun noita aitoja lehdestä katselin niin ensimmäisenä tuli mieleen että ihan omin avuin tuollaisia ei saa tehtyä, yksi käsipari pitäisi olla myös apuna noissa hommissa, joten piti hetki tuumia mistä löytyisi sopiva remonttimies avuksi tuohon hommaan. Olisi kuitenkin hyvä olla sellainen kaveri, joka tiukan paikan tullen osaa myös vähän käyttää sahaa ja vasaraa. Yksi sopiva lähiseudulla näytti olevan lemkoti.fi, joten täytyypä ottaa yhteyttä kun sen aika on. Ensin piti kuitenkin hankkia vähän lisää tuota rakennustavaraa eli heinäseipäitä. Niitä nippu oli pihassa, mutta ei ihan tarpeeksi, joten saha käteen ja omaan metsään katselemaan josko löytyisi sopivan paksuista puuta tuohon tarkoitukseen. Samalla tulee vähän tehtyä metsänhoitoa kun raivataan kasvutilaa muille puille. Metsänhoito on kuitenkin oleellisen tärkeää, jotta sitten joskus voi myydä metsästä hyvänlaatuista puuta. Eihän sellaista kitukasvuista ja kieroa puuta kukaan osta. Jos metsänhoito ei itsellä ole hanskassa niin apua kannattaa kysyä vaikkapa www.metsapalveluvartiainen.fi. Ja joskushan istutusvaiheessa tai metsätien tekemisessä tarvitsee jopa kaivinkonettakin, aina ei pelkkä moottorisaha riitä. Kaivinkonepalveluja tarjoaa niinisalo.com.
En minä itsekään mikään ihan tumpelo ole, kaikenlaista on tullut nikkaroitua elämän aikana itselle ja sukulaisille. Viime kuussa oli serkkutytön luona vuokra-asunnon sisustus -projekti, vähän piti laittaa tapettia seinään ja uusia listoja. Vuokra-asunnon sisustaminen on kuitenkin vähän erilaista hommaa, koska siinä ei remonttia tehdä ihan niin kuin itselle. Ja olihan siinä hommassa mukana myös keittiöremontti. Keittiön remontoiminen on kyllä aika iso homma ja senpä takia siinä pitikin käyttää vähän ammattiapua.
Ja monia muita isompia ja pienempiä projekteja on tullut touhuttua, joten kaikenlaiset rakennustekniset laitteet on tullut tutuksi. Viime kesänä oli ohjelmassa vähän isompi homma, kun piti värkkäillä leikkimökki jälkikasvulle. Leikkimökin rakentaminen on itse asiassa yllättävän kivaa, koska siinä saa tehdä vähän niin kuin oikean talon, mutta ei kuitenkaan tarvi olla ihan niin tarkka joka asiassa ja projekti ei ihan niin suuri ole. Onhan leikkimökki kuitenkin riittävän paljon pienempi kuin omakotitalo. Sitä ennen minulla oli työn alla talon kattoremontti. Siinä tosin toimin itse apumiehenä ja hoitelin lähinnä katon vanhojen osien kasausta jätelavalle sillä aikaa kun varsinaiset ammattilaiset asensivat uutta kattoa. Pätevää porukkaa olivat, www.rakennuspeltivilkki.fi. Samalla tutustuttiin myös autotallin kattoon, sekin on jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta ammattimiehet tuumasivat, että ei kannata alkaa koko kattoa uusimaan tässä vaiheessa, katon huolto ja paikkaus olisivat ihan riittäviä toimenpiteitä ja niillä pärjäisi taas monta vuotta eteenpäin www.rakennuspeltivilkki.fi/?Katon_huolto.
Sitä kun ei aina tule ajatelleeksi, että joskus on järkevämpi korjata ja huoltaa vanhaa kuin aina ostaa uutta ja heittää vanha pois. Varsinkin uuden tekniikan ja tietysti myös rakennustekniikan kohdalla on hyvin usein tapana heittää pois kaikki mihin tulee pienikin vika. Varsinkin mitä halvempi tuote niin sen helpommin se vaihtuu uuteen. Yksi hyvä esimerkki oli naapurin ilmalämpöpumppu. Ei ollut montaa vuotta ikää kun ei enää oikein viilentänyt sisäilmaa. Kaveri oli jo suunnitellut viskaavansa sen kaatopaikalle ja ostavansa uuden, mutta päätyi sitten kuitenkin selvittämään, että paljonko maksaisi ilmalämpöpumppu huolto. Sille kun löysi netistä hinnan niin jo muuttui mieli hyvin äkkiä. Uusi pumppu olisi ollut kymmenen kertaa kalliimpi kuin vanhan ilmalämpöpumpun huolto, joita tekee vaikkapa www.lampotilamestarit.fi/huolto/ilmal%C3%A4mp%C3%B6pumpun-huolto.php. Toki samasta paikasta saa myös uusia laitteita, itse katselin Mitsubishi LN -mallia, vaikutti oikein pätevältä vehkeeltä ja saatan lähiaikoina hankkia sellaisen www.lampotilamestarit.fi/ilmalampopumput/mitsubishi-ln.php.
Joten ei muuta kuin ensimmäisenä netistä etsimään tietoa ja ohjeita kaikkeen siihen liittyvään. Kokeilin hakukoneella erilaisia hakusanoja ja surffailin muutaman tunnin kun katselin mitä kaikkea muut ovat tehneet. Huomasin, että parhaat tulokset löytyivät yleensä vasta toiselta sivulta. Kärkipäässä olivat aina Google mainokset ja ne sivut, joilla oli hakukoneoptimointi tehty parhaiten. Aika moni on rakennellut kaikenlaista tyylikästä vanhoista romuista ja rakennusjätteistä. Sellainenhan vaan pitää nykyään huomioida, että ei kannata kovin paljoa touhuta asbestia sisältävien materiaalien kanssa. Niitä käytettiin paljon jokunen vuosikymmen sitten ja asbesti on aika vaarallista keuhkoissa. Mutta hyvä puoli tuollaisessa nikkaroinnissa on se, että ei tarvi mitään ulkopuolista ammattiapua tilata ja maksaa itseään kipeäksi. Omaan pihaan kun nikkaroi jotain pientä niin putkimiestä ei tarvi tilata eikä sähkötyöt ole mitenkään tarpeellisia tuollaisissa. Aika moni on hyödyntänyt vanhat betonin palaset tai kivenlohkareet tekemällä niistä portaat johonkin pihan pikkurinteeseen. Aika kekseliästä ja ihan fiksua kierrätystä.
Toinen hyvä idea osui silmiini erään lomaosakkeen pihamaalla. Lomaosakefirman huoltomies oli rakentanut pihaan hienon suihkulähteen ja altaan hyödyntäen vanhoja kaivonrenkaita ja ikivanhaa vesihanaa. Eli ei muuta kuin turhat epäluulot pois ja kekseliäisyyttä peliin niin saa kyllä ihan ilmaiseksi koristeltua pihaa hyvin yksilöllisillä koristeilla.
 
Sattuu sukuun kuulumaan entinen maanviljelijä, joka lahjoitti kasan heinäseipäitä. Tuumaattiin sitten, että värkkäilläänpä niistä aitaa pihaan. Katseltiin netistä ja alan kirjoista ohjeita perinteisen heinäseiväsaidan tekoon, mutta kaikella kunnioituksella perinteitä kohtaan: liian suuritöinen nykyihmiselle. Yhden tuttuni alaa on sisustus Espoo -nimisessä paikassa ja kertoi, että seipäiden käyttö on edelleen aika suosittua sisustuspiireissä. Piti sitten ihan tarttua tuohon ajatukseen ja aloin tutkailemaan enemmänkin miten paljon noita nykyään talojen pihoissa ja sisustuksessa käytetään. Ja antavatko asunnon ostajat ja kiinteistönvälittäjät paljonkin arvoa heinäseipäille. Vilkaisin netistä myytävät asunnot Tampere ja aloin etsimään heinäseipäitä myytävien asuntojen pihoista ja sisältä. Niitä itse asiassa jonkin verran löytyikin, joten ei muuta kuin itsekin kokeilemaan. Sellaisen havainnon tein noiden käytöstä pihamaalla, että ei ne kyllä ihan kaikkiin pihoihin sovi. Ovat oikein tyylikkäitä vanhaan tyyliin sisustetuissa pihoissa, mutta modernit ja kiiltävät kivipihat (sellaiset, joiden jokaviikkoiseen ohjelmaan kuuluu pihan pesu painepesurilla) eivät oikein ole sopiva paikka heinäseipäille.
 
Niinpä päätin vähän soveltaa ja rakentaa ”perinteisen” aidan nykymenetelmin.
Ensimmäiseksi suoritin homepuhdistuksen muutamalle tolpalle, olivat saaneet vähän kosteutta jossain vaiheessa. Tämä homepuhdistus toteutettiin ihan vaan vedellä ja pesuaineella, oli sen verran helppo homma. Seuraavaksi laitoin pystytolpat paikoilleen eli rautakangella reikä maahan ja sinne upotin heinäseipään. Ennen upotusta käsittelin maan sisään jäävän osan paksulla bitumiliuoksella, jotta kestäisi vähän kauemmin lahoamatta. Paras ratkaisu, johon sitten päädyin seuraavassa aitaprojektissa, oli käyttää metallisia aitatolpan jalkoja. Tällöin ei puu ollut ollenkaan kosketuksissa kostean maan kanssa. Toinen hyvä puoli tuossa oli se, että ei tarvinnut alkaa teroittamaan noita tolppia maahan upotusta varten. Riitti kun katkaisin sirkkelillä seipään pään ja mallasi metallijalkaan. Olen joskus noita puukolla teroittanut ja se on kyllä oma hommansa. Siinä pitää olla hyvä puukko, kaikenlaiset hienot lahjapuukot voi jättää hyllyyn koristeeksi. Lisäksi sotkua tulee sen verran, että melkein pitää tilata joku siivooja tai ammattijärjestäjä lopuksi apuun.
Edellinen rakennusprojekti eli kasvihuoneen rakentaminen oli juuri valmistunut, joten olikin hyvä saada uutta hommaa alkuun.    
 
Mikä on sopiva tolppien väli ?
Mittaa heinäseipäiden pituus ja vähennä siitä 40cm. Tällöin vaakaan tulevat tukipuut tulevat parikymmentä senttiä yli pystytolpista. Eikä vaakapuita tarvi kiinnittää ihan ohuesta kohdasta.
 
Vaakapuut paikoilleen
Kun pystytolpat oli lyöty maahan, aloin kiinnittää vaakapuita. Perinteisestihän kaikki kiinnitykset tehdään sitomalla, mutta se on niin hidasta, että käytin ”perinteisesti” naulapyssyä. Ja pitää siis olla ihan runkonaulain, jotta voi ampua 9cm nauloja. Joku 5-senttinen naula kun ei yltä edes seipään läpi. Samoin ruuvit kannattaa unohtaa. Siinä kun käy niin, että ruuvaat ensin kuivat heinäseipäät toisiinsa kiinni tiukasti ja hyvä tulee. Sitten tulee kaatosade, joka kastelee seipäät ja puun turvotessa ruuvit katkeavat. Usko pois, kokeiltu on. Mutta naula antaa periksi kun kosteus laajentaa puuta. Jokaisen tolpan väliin laitoin kaksi vaakapuuta, toinen n. 20cm maanpinnan yläpuolelle, toinen reilun metrin korkeuteen maasta. 

Aita valmiiksi
Kun vaakapuut olivat paikallaan joka välissä, oli aika siirtyä viimeiseen vaiheeseen eli vinopuiden kiinnitykseen. Tähän otin avuksi n. 20cm pitkän kakkosnelosen pätkän. Eli kakkosnelonen maahan siihen kohtaan johon tulee seipään alaosa. Ja seipään alaosa lepäämään sen päälle. Sitten katsoin sopivan kulman seipäälle, tuollainen about 45astetta on sopiva ja naulasin yläosasta kiinni vaakapuuhun. Sitten naulaus alaosasta ja lopuksi kakkosnelonen pois alta, se on nyt työnsä tehnyt tämän seipään osalta. Tuon tarkoitushan on vain se, että heinäseiväs ei tule ihan maahan kiinni, jolloin se alkaa lahoamaan hyvin nopeasti. Tietysti seivästä voisi kannatella käsin alaosasta, mutta sitten pitäisi olla apumies sitä kannattelemassa ja sekin on vähän turhaa työtä, kun mikä tahansa puupalikka suoriutuu tuosta apumiehen tehtävästä.
Nyt oli ensimmäinen vinopuu paikallaan ja siitä sitten samalla systeemillä jatkamaan. Seuraava puu paikoilleen: ensin alaosasta lepäämään maahan asetetun puupalikan päälle, jätä väliä edelliseen seipääseen suunnilleen seipään paksuuden verran. Sitten passaa yläosa nätisti sopivaan kulmaan ja naulaa kiinni molemmista päistä. Tuo seipään paksuus on aika sopiva rako, joskus näkee hyvin harvaksi tehtyjä aitoja ja ei kyllä oikeasti näytä kovin hyvältä. Lähinnä näyttävät siltä, että seipäät on loppuneet kesken, joten on otettu joka toinen seiväs pois.